Mottitaktiikka

Mottitaktiikka on hyvin perinteinen sodassa käytettävä taktiikka. Siinä on pyrkimyksenä ympäröidä vihollinen siten, että vihollisen joukot on saarrettu joka puolelta. Tavoitteena on tällöin viivytystaktiikka, sillä motissa olevat joukot eivät saa ruokaa ja muita varusteita motin ulkopuolelta. Tämä laskee joukkojen taistelutahtoa ja madaltaa kynnystä heidän lyömiseen. Suomalaiset käyttivät mottia erityisen hyvällä menestyksellä talvisodassa, jossa Suomen armeija sai suuria torjuntavoittoja mottitaktiikan ansiosta.

Sotilaat juoksevat pimeydessä

Mottitaktiikka talvi- ja jatkosodassa

Suomen mottitaktiikka perustui varsinkin talvisodassa siihen, että maastoa käytettiin hyväksi. Sukset näyttelivät suurta osaa mottitaktiikassa, sillä niiden avulla sotilaat kykenivät liikkumaan nopeasti lumisessa maastossa. Koska talvella on vielä hyvin pimeää öisin, vihollisen ympäröineet sotilaat olivat erityisen vaarallisia. Keskeistä taktiikassa oli se, että vihollisjoukot lohkottiin pieniin osiin, jotka oli sitten helpompi tuhota. Irrallaan olevat pienemmät joukot myös antautuivat helpommin, mikä säästi suomalaisia.

Suomalaiset tuhosivat motit esimerkiksi kranaatinheittimillä, joilla pystyi säästämään omia joukkoja. Koska kranaatit voitiin ampua vihollisen päälle kaukaa, ei omia joukkoja tarvinnut altistaa taistelulle. Kun motti oli pitänyt tarpeeksi kauan, suoritettiin myös hyökkäyksiä. Niiden tavoitteena oli saada vihollinen antautumaan tai muutoin se tuhottiin viimeiseen mieheen. Nälkäiset ja kylmettyneet neuvostosotilaat olivat helppo kohde mille tahansa hyvässä kunnossa olevalla armeijalle.

Suomen mottitaktiikka osoitti toimivuutensa Raatteentiellä

Mottitaktiikka nousi kansainvälisiin uutisiin Raatteentien tapahtumien myötä. Vuonna 1940 neuvostoliittolaiset olivat edenneet jo pitkälle Suomussalmeen suuntaan. Suomalaiset kuitenkin onnistuivat mottitaktiikassa täydellisesti ja kykenivät tuhoamaan neuvostoarmeijan 44. divisioonan kokonaan. Saaliiksi saatiin mittava määrä erilaisia aseita ja muita sotatarvikkeita. Suomalaiset aiheuttavat osassa neuvostoliittolaisia suoranaista kauhua ja lisäksi heidän taistelumoraalinsa tippui huomattavasti. Jos suomalaiset eivät olisi onnistuneet Raatteentien taistelussa, sodan kulku olisi saattanut muuttua huomattavasti.

Mottitaktiikka vaati kuitenkin suomalaisilta useamman päivän hyökkäyksen, jotta motti saatiin viimein muodostettua. Yksi syy hyökkäyksen onnistumiselle oli ankarat sääolot, sillä pakkanen oli parhaimmillaan jopa yli 30 astetta ja luntakin oli lähes puoli metriä. Näin ollen huoltoyhteydet menettäneiden neuvostosotilaiden taistelumoraali tippui todella nopeasti.

Mottitaktiikka tutuksi tietotekniikan avulla

Mottitaktiikasta ja Raatteentien taistelusta on löydettävissä todella paljon erilaisia multimediaesityksiä, joiden avulla voi tutkia siihen liittyviä asioita lähemmin. Internet antaa loputtoman määrän lähteitä, joita voi tutkia, mikäli haluaa tietää asiasta lisää. Samalla voi käydä tarkistamassa muita uutisia ja vaikkapa sitä, miten päivän Bitcoin kurssi on kehittynyt. Tietotekniikasta on todella paljon hyötyä historian tutkimuksessa, sillä esineitä ja tapahtumia voi tutkia esimerkiksi 3d-mallinnosten avulla.

Jos kolmas maailmansota tai muutoin moderni sotateknologia kiinnostaa, tietokoneiden avulla voi perehtyä siihenkin. Tietokoneille ja konsoleille tehdään paljon pelejä, joissa käytetään nykyaikaista sotateknologiaa. Osa peleistä on pyritty tekemään autenttisesti, joten ne muistuttavat hyvin tarkasti oikeaa maailmaa. Lisäksi uusista teknologioista on tehty useita elokuvia, joita voi katsella kotisohvalta.

Mottitaktiikka muissa sodissa

Suomen sodat eivät ole ainoita, joissa mottitaktiikkaa on käytetty menestyksellä. Toisessa maailmansodassa syntyi kenties maailman historian suurin motti, kun venäläiset onnistuivat saartamaan saksalaiset Stalingradin taistelussa. Siitä tuli koko sodan kannalta merkittävä tapahtuma, sillä Saksa menetti valtavan määrän miehiä ja sotakalustoa motissa. Saartorenkaan sisällä oli parhaimmillaan jopa 250 000 sotilasta, joten tapahtuma oli katastrofi akselivalloille.

Myös natsi-Saksan käyttämä salamasota perustui osiltaan mottitaktiikkaan. Siinä keskeisin idea oli pyrkiä puhkomaan vihollisen puolustuslinjat panssarivaunujen avulla, jolloin tie vihollisen selustaan oli auki. Tämän jälkeen puolustajat menettivät huoltoyhteydet ja jalkajoukkojen oli helpompi hoidella ne pois alta.

Mottitaktiikka oli tärkeä osa varsinkin Suomen käymiä sotia toisessa maailmansodassa. Mottien avulla Suomi kykeni alentamaan Neuvostoliiton materiaaliin perustuvaa ylivoimaa. Mikäli suomalaiset eivät olisi onnistuneesti käyttäneet mottitaktiikkaa, sodan kulku olisi ollut hyvin erilainen. Neuvostoliitto olisi voinut hyvinkin saada Suomen katkaistua keskeltä, jolloin koko Pohjois-Suomi olisi jäänyt Neuvostoliiton käsiin. Tämä olisi luultavasti pakottanut Suomen antautumaan jo talvisodan aikana, jolloin jatkosotaa ei olisi edes käyty.