Siirry suoraan sisältöön

Ensimmäinen maailmansota vaati miljoonia uhreja

  • tehnyt
Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina 1914-1918 pääosin Euroopan mantereella.

Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina 1914-1918. Se oli nimensä mukaisesti maailman laajuinen sota vaikka sen taistelut keskittyivät enimmäkseen Eurooppaan. Sodan osapuolet jaetaan historian kirjoissa yleensä kahteen ryhmään. Puhutaan keskusvalloista ja ympärysvalloista. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta. Ympärysvaltoja taas olivat muuan muassa Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat. Yhdysvallat osallistui sotatoimiin vaikka heidän mantereellaan ei käyty yhtään taistelua.

Ensimmäinen maailmansota sai alkunsa surullisesta tapahtumasarjasta

Ensimmäinen maailmansota katsotaan alkaneen ketjureaktiosta, jonka pani alulle Itävallan kruununprinssin Frans Ferdinandin ja hänen vaimonsa Sophien murha 28. kesäkuuta 1914 Sarajevossa. Kuninkaallinen saattue joutui pommi-iskun kohteeksi, josta kuningaspari selvisi hengissä. Muutamaa tuntia myöhemmin Musta käsi -salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip ampui kuningasparin. Näiden ja useiden muiden tapahtumien myötä Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle 28. heinäkuuta 1914. Ensimmäinen maailmansota oli alkanut.

Sota käytiin pääosin Euroopan mantereella, mutta taisteluja käytiin myös Aasiassa ja Afrikassa sekä kaikilla suurimmilla valtamerillä. Sotateollisuus otti jättiharppauksen, koska taisteluihin kehitettiin tehokkaampaa teknologiaa ja tehokkaampia joukkotuhoaseita. Ensimmäinen maailmansota vaati massiivisen määrän uhreja. Kaikki sotilaat ja siviilit yhteenlaskettuna kuolonuhreja oli noin 16 miljoonaa. Kuolleista lähes 10 miljoonaa oli sotilaita ja loput 6,8 miljoonaa siviiliuhreja. Haavoittuneita oli maailmanlaajuisesti jopa 21 miljoonaa.

Suomi sai itsenäisyytensä

Vaikka Suomi ei suoranaisesti osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan niin sen tapahtumilla oli vaikutusta myös meihin. Sodan alkaessa Suomi oli Venäjän vallan alla. Sota kuitenkin aiheutti levottomuuksia Venäjällä, jotka johtivat Helmikuun vallankumoukseen ja sitten kommunistiseen lokakuun vallankumoukseen. Näiden seurauksena Venäjä irrottautui sodasta Brest-Litovskin rauhansopimuksella. Sopimuksessa Venäjä luopui muun muassa Puolasta, Suomesta ja Ukrainasta.