Siirry suoraan sisältöön

Milloin talvisota loppui ja sodan vaikutukset

  • tehnyt
Milloin talvisota loppui

Milloin talvisota päättyi? Siitä on jo reilu 80 vuotta ja se päättyi 105 piinallisen päivän jälkeen melkoiseen tykkituleen. Sen jälkeen 13.3.1940 klo 11 laskeutui hiljaisuus ja rauha oli alkanut. Rintamalla olleiden miesten mielestä hiljaisuus kuulosti uskomattomalta, mutta mitä kaikkea tämä vaikutti Suomeen ja etenkin näihin uskomattoman kestäviin taistelijoihin. Miehiä menetettiin aivan liikaa, samoin materiaalia, ja uudet rajatkin muuttuivat maatamme 12 prosenttia pienemmäksi. Suomi sentään säilytti itsenäisyytensä, joskaan rauhan pysyvyyteen ei kovin laajalti tuolloin uskottu.

Talvisodan loppuminen oli piinaavaa

Alueista jouduttiin luovuttamaan silloiselle Neuvostoliitolle Karjalan kannas, Suomenlahden ulkosaaret, Kalastajasaarento, Laatokan Karjala sekä osia myös Sallasta. Hankoniemestä tuli myös sotilastukikohta kaikkiaan 30 vuoden ajaksi. Lisäksi oltiin aivan varmoja siitä, että Neuvostoliitto aloittaisi hyökkäyssodan uudelleen, koska päätavoite oli jäänyt saavuttamatta. Tavoitteenahan oli ollut koko maan valtaaminen ja liittäminen Neuvostoliittoon.

Mannerheim ei jäänyt tuolloin aikailemaan vaan jo yhdeksän päivää sodan päättymisen jälkeen tehtiin päätös siitä, että uusi itäraja linnoitettaisiin mahdollisimman nopeasti sekä vahvasti. Tänä päivänä Salpalinjana tunnettu puolustuslinja oli suunnitelmissa kaikkiaan 1200 kilometrin mittainen. Suunnitelmaan sisältyi myös linnoitusten rakentaminen Suomenlahden saaristoon sekä Hankoniemeen.

Kun suunnitelmaa tarkennettiin, päätettiin linnoittaa vahvimmin Suomenlahden rannikko Karjalan kannaksen jatkeena sekä Luumäen kivijärvelle ulottunut alue. Sen pääteltiin olevan alue, jonne vihollinen todennäköisimmin hyökkäisi. Itse suunnitelma valmistui 8.5.1940, mutta varsinaiset työt oli aloitettu jo 17.4.1940 Virolahden Ravijoella. Työ oli ajateltu olevan vapaaehtoista, mutta vapaaehtoiset olivat jääneet armeijan palvelukseen, jolloin työhön oli palkattava siviilirakentajia.

Talvisodan loppuminen ja jatkosodan alku

Salpalinja ei ehtinyt valmiiksi, kun jatkosota 25.6.1941 alkoi. Rakennustyöt keskeytyivät ja aseita sekä muita laitteita siirrettiin asemasodan etulinjaan. Myös kiviä, piikkilankaa sekä puutavaraa siirrettiin kiireellä uusiin puolustusasemiin. Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen 9.6.1944 Karjalan kannaksella, jolloin Vammelsuu-Taipale puolustuslinja mureni hyvinkin nopeasti. 

Suurhyökkäys saatiin torjuttua heinä-elokuun aikana ja syyskuussa saatiin aikaan aselepo. Välirauha saavutettiin 19.9.1944. Salpalinjalla linnoitustyöt lopetettiin 24.9., mutta keskeneräiset työt tehtiin loppuun. Tehokasta aikaa linnoitustöille jäi siis vain noin puolitoista vuotta. Työ myös pyrittiin salaamaan Neuvostoliitolta.

On kuitenkin todettu, että Salpa-asema muodostui armeijalle henkiseksi selkärangaksi. Vihollinen oli todennut, että sitä on mahdoton kiertää ja läpipääsy vaatisi melkoisen uhrauksen. Siihen olisi tarvittu ankarimmat sekä suurimmat taistelut, mitä Pohjolassa koskaan olisi nähty. Suomen puolustus oli erittäin kyvykäs ja siksi Neuvostoliitto siirsi joukkojaan Keski-Eurooppaan lyödäkseen Saksan.

Kylmän sodan aikana Salpalinjasta ei juurikaan puhuttu, koska Neuvostoliiton kanssa oli solmittu YYA -sopimus. Tällainen massiivinen puolustuslinja ei sopinut lainkaan yhteen tuon sopimuksen kanssa ja asiasta vaikenivat sekä paikalliset että armeijan henkilökunta. Kun Kylmä sota aikanaan lieventyi, alettiin Salpalinjaa kunnostamaan matkailu- ja museokäyttöön ja tänään se kertoo meille hyvin sävähdyttävästi menneistä ajoista.

Milloin talvisota loppui ja vaikutus jäi perheisiin

Suomen sodat ovat jättäneet jälkeensä monien perheiden ja sukujen elämään. Vaikka siitä on jo pitkästi aikaa, milloin talvisota loppui, niiden haavat eivät välttämättä kaikkien mielessä täysin umpeudu. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on saattanut avata jälleen monet haavat ja se vaikuttaa monien mielessä. Sotamuistot ovat henkinen taakka ja ne muuttavat sekä asenteita että käytöstapoja.

Kun sodat aikanaan seurasivat toisiaan, ei ollut mahdollista tehdä siihen liittyvää surutyötä pitkään aikaan. Siksi moni veteraani omalla tavallaan siirsi omat traumansa seuraavaan sukupolveen. Asioista ei vain puhuttu niiden oikeilla nimillä eikä myöskään surua voitu tuolloin näyttää. Miehethän eivät voineet tuolloin itkeä, joten moni tarttui pulloon ja haki lohtua alkoholista.

Naisten oli oltava vahvoja ja siitä kehittyi myös vahvan naisen malli, joka siirtyi myös sukupolvelta toiselle. Monet sairastuivat sen vuoksi, etteivät kyenneet olemaan riittävän vahvoja. Monissa perheissä koettiin hyvin pitkäaikaisia ongelmia eikä todellista keskinäistä rakkautta tai lapsiin kohdistuvaa rakkautta kyetty näyttämään.

Tunteita ei näytetty ja henkilökohtaisista asioista ei pystytty puhumaan. Jos tunteita näytettiin, ne olivat negatiivisia ja raivokohtauksia saattoi saada pienimmästäkin asiasta. Tuolloin ei oikeastaan edes huomattu, että monella oli psyykkisiä traumoja. Sodan muistot toivat tietynlaista katkeruutta ja ahdasmielisyyttä.

Jatkuvan stressin vaikutus

Monen muun vaivan lisäksi hampaat joutuvat koetukselle stressin päästessä valloilleen. Niitä jouduttiin poistamaan eikä tilalle silloin ollut mahdollisuutta laittaa uusia hampaita. Puhumisesta tuli vaikeaa eikä syöminenkään aika-ajoin ollut helppoa. Nykyään on mahdollista hoidattaa hampaat kuntoon ja se myös nostaa itsetuntoa huomattavasti. Erilaisia vaihtoehtoja on useita.

Yksittäisten hampaiden tilalle on mahdollisuus hankkia hammasimplantti, ja jos hampaat muuten näyttävät huonoilta, niitä voi korjata esimerkiksi laminaateilla. Tarjontaa näihin ongelmiin on paljon ja ulkomailta voi löytää sopivan klinikan, jolloin hammaslaminaatti hinta ei nouse kohtuuttoman korkeaksi. Välittömästi sodan jälkeen, tuolloin yli 80 vuotta sitten, kukaan tuskin osasi edes ajatella, että tulevaisuudessa hampaat voidaan rakentaa suuhun täysin uusilla menetelmillä.

Kukaan ei myöskään kyennyt ajattelemaan sitä, että kyseessä on terveysmatkailu, kun hammashoitoja lähdetään tekemään esimerkiksi Turkkiin, jossa tämän alan hoidot ovat kehittyneet huomattavan nopeasti. Ne ovat myös matkailijoiden kesken todella suosittuja. Myöskin stressiä osataan hoitaa toisella tavalla ja hoitoon ohjataankin entistä helpommin. Silti nykyiset sodat ahdistavat ihmisiä samalla tavalla kuin ennenkin.

Terveysmatkailu on tullut mahdolliseksi, koska hintoja voi vertailla etukäteen lähtemättä paikan päälle tutustumaan tarkemmin klinikoihin. Lisäksi kenenkään ei tarvitse tyytyä kalliisiin, kotimaassa tehtyihin ratkaisuihin, vaan mahdollisuus on itse valita halvempi ratkaisu. On myös huomioitava, että terveyspalveluja voi käyttää toisen EU-maan tarjoamana.

Avainsanat: