Se, milloin kylmä sota alkoi, ajoitetaan yleensä vuoden 1947 maaliskuuhun, jolloin Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman piti puheen, jossa hän lupasi tukea ”vapaita kansakuntia vieraiden valtojen painostusta vastaan”. Puheen myötä Yhdysvallat aloitti kommunismin vastaisen työn rahoittamisen. Yhdysvaltojen usko toisen maailmansodan voittajavaltioiden yhteistyöhön kaatui viimeistään 1948 kommunistien kaapattua vallan Tšekkoslovakiassa. Sota-arkisto.fi on sivusto Suomen sodista ja blogissamme pääset tutustumaan mm. toisen maailmansodan vaikutuksiin meillä ja maailmalla.
Milloin kylmä sota alkoi ja maailma jakautui länsiblokkiin ja itäblokkiin?
Kylmän sodan perustana oli vastakkainasettelu kahden suurvallan, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä. Eripura juontui toisen maailmansodan jälkeisistä vaiheista Neuvostoliiton poliittisessa liikehdinnässä ja siitä seuranneesta Yhdysvaltojen kommunismin vastaisesta kampanjasta. Kylmän sodan osapuolia olivat aatteen tasolla liberaali demokratia ja kommunismi. Osapuolia jakoi myös talousjärjestelmien erovaisuus: lännen markkinatalous ja vastakkaisella puolella kommunististen maiden suunnitelmatalous.
Sota vastakkaisia aatteita edustavien suurvaltojen välillä ei koskaan syttynyt, mutta sodan uhkan ilmapiirillä oli maailmanlaajuiset vaikutukset. Osapuolet kävivät aatteellista sotaa ja pyrkivät levittämään omaa ideologiaansa kilpaillen eri osa-aluilla. Sotilaallinen ja aseellinen kilpavarustelu oli yksi näkyvimmistä pelotteista, joka johti lopulta ydinaseiden kilpavarusteluun ja tilanteeseen, jossa ydinaseiden määrällä olisi voinut tuhota koko maailman. Näin syntyi kauhun tasapaino.
Kylmän sodan merkit Suomessa
Vaikka Suomi oli sotinut Neuvostoliittoa vastaan kahdesti 1940-luvulla, täytyi sen toisen maailmansodan jälkeen ottaa uusi linjaus suhteessaan voittajamaa Neuvostoliittoon. Vuodesta 1946 Suomessa elettiin Paasikiven linjan mukaisesti, eli pyrittiin luomaan hyvät ja luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon. Viimeistään vuoden 1948 YYA-sopimuksen myötä Suomi joutui monesti neuvottelemaan Neuvostoliiton kanssa ulkopoliittisista päätöksistään. Toisaalta Suomi myös hyötyi asemastaan idän ja lännen välissä voidessaan solmia kauppasuhteita molempiin suuntiin.
